Kuinka rakentaa tekoälyratkaisuja jotka kestävät teknologisen kehityksen?

Tekoäly kehittyy niin nopeasti, että perässä pysyminen tuntuu mahdottomalta. Uusia, yhä tehokkaampia kielimalleja julkaistaan viikoittain, ja organisaatiot miettivät miten pysyä mukana kehityksessä. Kun eurooppalaiset yritykset navigoivat lisäksi kehittyvien säädösten keskellä, kysymys muuttuu entistä monimutkaisemmaksi.
Odottaminen ei ole vaihtoehto sillä kehityksen hidastumisesta ei näy merkkejä. Ja vaikka edistys pysähtyisi tänään, yrityksillä olisi valtavat mahdollisuudet integroida nykyisiä tekoälykyvykkyyksiä järjestelmiinsä.
Miten tehdä valintoja ja rakentaa ratkaisuja kun kaikki muuttuu jatkuvasti?
OpenAI:n Brad Lightcap tarjosi yksinkertaisen testin, joka liittyy tähän haasteeseen: "Jos julkaisisimme mallin joka on 10 kertaa parempi huomenna, olisitko iloinen vai peloissasi?" Vastaus paljastaa jotain olennaista siitä, miten organisaatio on rakentanut suhteensa tekoälyyn.
Kolme havaintoa tekoälyinvestointien kestävyydestä:
1. Sähköverkko-analogia paljastaa yleisen sudenkuopan. Kuvittele että rakentaisit tehtaan joka toimii vain yhden sähköyhtiön sähköllä. Jos toinen yhtiö tarjoaisi paremman hinnan tai palvelun, et voisi hyödyntää sitä. Sama riski uhkaa organisaatioita jotka sitovat liiketoimintaprosessinsa tiiviisti tiettyyn tekoälymalliin ja sen tarjoajaan. Menestyneimmät organisaatiot rakentavat järjestelmiä, joissa tekoälymalli on helposti vaihdettavissa - kuten sähkölaitteet jotka toimivat riippumatta sähkön tuottajasta.
2. Kilpailuetu syntyy oman liiketoiminnan syvästä ymmärryksestä. Kun tekoälymallit muuttuvat perustuotteiksi, kestävä etu ei synny tietyn mallin käytöstä. Olennaista on tunnistaa missä tekoäly todella luo arvoa: mitkä prosessit hyötyvät päätöksentuen tuesta, mitkä automatisoinnista ja mitkä luovasta ongelmanratkaisusta. Kun tämä ydin on selvä, teknisestä joustavuudesta tulee strateginen etu.
3. Organisaation ketterällä muutoskyvyllä on enemmän merkitystä kuin teknisellä arkkitehtuurilla. Modulaarisuus ei tarkoita vain joustavia järjestelmiä -- se tarkoittaa koko organisaation valmiutta omaksua uusia työskentelytapoja. Tämä vaatii muutosta johtamiskulttuurissa eri toimialoilla -- olipa kyse teollisuudesta, rahoituksesta tai terveydenhuollosta. Tietyn työkalun hallitsemisen sijaan painopiste siirtyy kykyyn tunnistaa ja hyödyntää tekoälyn kehitystä riippumatta siitä, mistä se tulee.
Onko organisaationne valmis hyödyntämään seuraavan sukupolven tekoälymalleja, vai tulisiko arkkitehtuuria harkita uudelleen ennen seuraavaa investointia?
Marko Paananen
Strateginen tekoälykonsultti ja digitaalisen liiketoiminnan kehittämisen asiantuntija yli 20 vuoden kokemuksella. Auttaa yrityksiä muuttamaan tekoälyn mahdollisuudet mitattavaksi liiketoiminta-arvoksi.
Seuraa LinkedInissä →Aiheeseen liittyvät ajatukset

Kolme tasoa yrityksen tekoälykäytössä
OpenAI:n yritysraportti paljastaa, miksi toiset säästävät 10+ tuntia viikossa tekoälyllä, kun toiset kamppailevat peruskäytön kanssa.

Rakennettu sopeutumaan: Mitä jalkapallo opettaa meille tekoälyn muutoksesta
Tekoäly muuttaa liiketoiminnan sääntöjä pelin ollessa käynnissä. Ei uusi työkalu vaan perustavanlaatuinen muutos. Menestyvät organisaatiot eivät ole niitä, joilla on tekoälystrategia, vaan ne, jotka on rakennettu sopeutumaan kun kilpailudynamiikka muuttuu niiden jalkojen alla.

Datamaturiteetin paradoksi: data vaatii käyttäjiä, käyttäjät vaativat dataa
Datamaturiteetti vaatii käyttäjiä, käyttäjät toimivia ratkaisuja, ratkaisut datamaturiteettia. Miten purkaa tämä kehä?
Kiinnostuitko aiheesta?
Ota yhteyttä keskustellaksesi yrityksesi tekoälystrategiasta.