Tekoälyavusteinen sovelluskehitys: Google ja Anthropic kilpailevat tulevaisuudesta
Tekoälyavusteinen sovelluskehitys: Google ja Anthropic kilpailevat tulevaisuudesta
Tekoälyavusteisen sovelluskehityksen kilpailu kiihtyy. Tällä viikolla sekä Google että Anthropic julkaisivat samana päivänä kilpailevia ratkaisuja, jotka muuttavat tapaa rakentaa sovelluksia tekoälyn avulla. Molempien tavoite on sama – tehdä sovelluskehityksestä niin helppoa, että kuka tahansa, joka osaa määritellä ideansa, voi myös toteuttaa toimivan sovelluksen.
Kolme havaintoa tästä kehityksestä:
1. Tekninen vs. liiketoimintaorientoitunut lähestymistapa. Google keskittyy kehittäjien houkutteluun tarjoamalla ilmaiseksi erittäin tehokkaan työkalun, jonka käyttö vaatii edelleen teknistä osaamista. Anthropic puolestaan rakentaa ratkaisua, jossa kuka tahansa voi luoda ja jakaa sovelluksia ilman teknistä taustaa – sovellus syntyy automaattisesti, kunhan toivotut ominaisuudet on määritelty, ja valmiin sovelluksen jakaminenkin tapahtuu pelkällä linkillä.
2. Taistelu kehittäjäekosysteemin hallinnasta. Kyse ei ole vain työkaluista vaan siitä, kenen ympäristössä tulevaisuuden sovellukset rakennetaan ja jaetaan. Google tarjoaa kehittäjille ilmaisen pääsyn houkutellakseen heitä omaan ekosysteemiinsä, kun taas Anthropic rakentaa polkua ideasta julkisesti jaettavaan sovellukseen siten, että ei-teknisistä käyttäjistä tulee sovelluskehittäjiä.
3. Organisaatioiden valtarakenteet murroksessa. Kun kuka tahansa voi rakentaa toimivan sovelluksen jopa muutamassa minuutissa, perinteiset IT-prosessit ja hyväksymiskäytännöt joutuvat uudelleenarvioinnin kohteeksi. Samalla korostuu tarve uudenlaiselle hallinnalle – miten organisaatio varmistaa tietoturvan ja laatuvaatimukset, kun sovellusten määrä räjähtää?
Kiinnostavaa kyllä, molempien ratkaisujen takana on sama perusajatus: tekoäly ei korvaa inhimillistä luovuutta vaan vahvistaa sitä. Tekninen toteutus automatisoituu, jolloin ihmiset voivat keskittyä siihen mikä on hänelle arvokasta – sen ongelman määrittelyyn, johon hän toivoo ratkaisua.
Organisaatioiden kannalta tämä kehitys pakottaa pohtimaan perustavanlaatuisia kysymyksiä siitä, kuka saa rakentaa mitäkin, millä ehdoilla ja miten syntyneitä ratkaisuja ylläpidetään.
Miten teidän organisaatiossanne voitaisiin hyödyntää sovelluskehityksen demokratisoitumista hallitusti – ja mitkä prosessit tarvitsevat uudelleenajattelua, kun tekninen toteutus ei ole enää pullonkaula?
#TekoälyStrategia #SovelluskehityksenTulevaisuus #DigitaalinenMuutos
Marko Paananen
Strateginen tekoälykonsultti ja digitaalisen liiketoiminnan kehittämisen asiantuntija yli 20 vuoden kokemuksella. Auttaa yrityksiä muuttamaan tekoälyn mahdollisuudet mitattavaksi liiketoiminta-arvoksi.
Seuraa LinkedInissä →Aiheeseen liittyvät ajatukset
Kolme tasoa yrityksen tekoälykäytössä
OpenAI:n yritysraportti paljastaa, miksi toiset säästävät 10+ tuntia viikossa tekoälyllä, kun toiset kamppailevat peruskäytön kanssa.
Rakennettu sopeutumaan: Mitä jalkapallo opettaa meille tekoälyn muutoksesta
Tekoäly muuttaa liiketoiminnan sääntöjä pelin ollessa käynnissä. Ei uusi työkalu vaan perustavanlaatuinen muutos. Menestyvät organisaatiot eivät ole niitä, joilla on tekoälystrategia, vaan ne, jotka on rakennettu sopeutumaan kun kilpailudynamiikka muuttuu niiden jalkojen alla.
Datamaturiteetin paradoksi: data vaatii käyttäjiä, käyttäjät vaativat dataa
Datamaturiteetti vaatii käyttäjiä, käyttäjät toimivia ratkaisuja, ratkaisut datamaturiteettia. Miten purkaa tämä kehä?
Kiinnostuitko aiheesta?
Ota yhteyttä keskustellaksesi yrityksesi tekoälystrategiasta.