Useimmat organisaatiot saattavat ratkaista väärää tekoälyongelmaa

Useimmat organisaatiot saattavat ratkaista väärää tekoälyongelmaa. Ne keskittyvät täydellisten promptien hiomiseen kun todellinen haaste piilee organisaation tiedon järjestelmällisessä yhdistämisessä tekoälyyn. Tämä siirtymä "context engineeringiin" muuttaa tapaa, jolla yritykset lähestyvät tekoälyn käyttöönottoa.

Context engineering ulottuu promptien optimointia laajemmalle - se on liiketoimintatiedon järjestelmällistä suunnittelua tekoälyjärjestelmille. Voit ajatella sitä näin: jos prompt engineering on parempien kysymysten esittämistä, context engineering varmistaa että tekoäly ymmärtää liiketoimintasi jo ennen kuin kysyt mitään.

Liiketoimintatiedon integroinnin haaste:
Haaste käy selväksi käytännön työssä: tekoälymallit loistavat tiedon käsittelyssä, mutta ne ovat vaikeuksissa kun tieto on hajautunut organisaation siiloihin. Rahoituspalveluiden parissa toimiva yritys toteutti äskettäin context engineering -projektin yhdistämällä markkinadatan, asiakassalkkujen tiedot. Tuloksena neuvonantajat saavat nyt tekoälyn tuottamia koosteita ja oivalluksia, joiden kokoaminen olisi aiemmin vaatinut tunteja poikkifunktionaalisia kokouksia. Tulos? 40% säästö valmisteluprosessissa ja henkilökohtaisempia asiakasstrategioita.

Poikkifunktionaalisen yhteistyön vaatimus:
Context engineering edellyttää ennennäkemätöntä yhteistyötä liiketoimintayksiköiden (jotka omistavat kontekstin) ja IT:n (joka omistaa infrastruktuurin) välillä. Tämä ei ole pelkkää teknologian käyttöönottoa - kyse on informaatioarkkitehtuurin suunnittelusta. Menestyvät yritykset ovat niitä, jotka voivat järjestelmällisesti tunnistaa mikä tieto on merkityksellistä päätöksenteossa ja jäsentää sen niin, että tekoäly voi merkityksellisesti osallistua liiketoimintaprosesseihin.

Kestävän kilpailuedun luominen:
Toisin kuin helposti kopioitavat promptit, hyvin suunniteltu context engineering luo organisaatiokohtaista etua joka syvenee ajan myötä. Kun tekoäly ymmärtää toimintaasi, asiakkaitasi ja markkinadynamiikkaa, siitä tulee strateginen voimavara pelkän yleisen työkalun sijaan. Yrityskohtaiset toteutukset osoittavat mitattavia tuloksia: Microsoftin tekoälykoodi-assistentit joilla oli käytössään tieto-arkkitehtuurin ja organisaation konteksti tuottivat 26% parannuksen valmiiden ohjelmointitehtävien määrässä. Vähittäiskauppiaat puolestaan raportoivat huomattavia parannuksia personoitujen tarjousten onnistumisasteissa context-engineeringillä toteutettujen agenttien käyttöönoton jälkeen.

Context engineering havainnollistaa laajempaa ilmiötä tekoälyn hyödyntämisestä kilpailuetuna: suurimmat mahdollisuudet eivät välttämättä vaadi seuraavaa teknologista läpimurtoa. Organisaatiot ovat tuskin raapaisseet pintaa siitä, mikä on mahdollista tekoälyn nykyisillä kyvykkyyksillä ja järjestelmällisen toteutuksen kautta. Kilpailuetu ei välttämättä löydy edistyneimpien mallien käyttämisestä, vaan sellaisen kyvykkyyden rakentamisesta jolla tekoäly saadaan todella ymmärtämään liiketoimintaa.

Kuinka strategisesti sinun organisaatiosi ajattelee informaatioarkkitehtuuria kilpailuetuna?