Tekoälystrategian pullonkaula ei ole ideat - vaan priorisointi
Keskeiset havainnot
- Erään pohjoismaisen asiakkaan tekoälystrategiaprosessissa kymmenistä tunnistetuista käyttötapauksista valittiin jatkoon alle viisi.
- Priorisointia ohjaavat kolme kriteeriä: strateginen linjaus, kipupisteen intensiteetti ja tekninen toteutettavuus.
- Ilman arviointikehikkoa organisaatio päätyy helposti valitsemaan nopeimmin onnistuvan käyttötapauksen sen sijaan, että valitsisi eniten arvoa tuottavan.
- Kyky priorisoida paljastaa organisaation strategisen kypsyyden, sillä kun kaikki tuntuu yhtä tärkeältä, mikään ei lopulta ole.
Kävin hiljattain keskustelun pohjoismaisen asiakkaan kanssa heidän tekoälystrategiaprosessinsa aikana. Tunnistettujen käyttötapausten lista oli pitkä - kymmeniä ideoita. Lopulta jatkoon valittiin alle viisi. Tämä kiteyttää yhden tekoälyn käyttöönoton olennaisimmista haasteista: kysymys ei ole siitä mitä voisi tehdä, vaan mitä kannattaa tehdä ensin.
Kolme havaintoa, jotka jäivät prosessista mieleen:
1. Strateginen linjaus määrittää arvon. Teknisesti kiinnostava ei vielä tarkoita strategisesti arvokasta. Paras tekoälykäyttötapaus ei ole se, joka hyödyntää uusinta teknologiaa, vaan se, joka tukee sitä mitä organisaatio oikeasti yrittää saavuttaa.
2. Kipupisteen intensiteetti ratkaisee. Kaikkia hankauksia ei kannata yrittää ratkaista. Huomio kannattaa kohdistaa pullonkauloihin, jotka hidastavat kasvua tai syövät resursseja joka päivä. Asiakkaan kohdalla tämä tarkoitti myyntiprosessin ja hankintojen optimoinnin nostamista etusijalle.
3. Tekninen toteutettavuus asettaa todellisuuden rajat. Onko data saatavilla? Ovatko integraatiot realistisia? Paras idea ei etene pitkälle, jos tekninen perusta puuttuu tai toteutus venyy vuosiksi.
Priorisoinnin puuttuminen saattaa olla yleisempi ongelma kuin huonot ideat. Ilman selkeää arviointikehikkoa valitaan helposti se, mikä onnistuu nopeimmin - ei välttämättä sitä joka tuottaa eniten arvoa. Ja sitten ihmetellään, miksi pilotti onnistui teknisesti mutta johto ei näe tuloksia.
Organisaation kyky priorisoida paljastaa jotain sen strategisesta kypsyydestä. Kun kaikki tuntuu yhtä tärkeältä, mikään ei lopulta ole. Priorisointimallit pakottavat tekemään valintoja, ja niiden kautta kirkastamaan mitä organisaatio oikeasti arvostaa.
Miten teidän organisaatiossanne hallitaan ideoiden tulvaa ja päätetään, mitä lähdetään viemään eteenpäin?
(P.S. Sama priorisoinnin haaste näkyy myös tekoälyagenttien kehityksessä, joten nostin aiheen mukaan myös äskettäin julkaistuun Havun Agenttioppaaseen.)
#Tekoäly #AIStrategia #Priorisointi #HavuAI
Marko Paananen
Tekoälykonsultti ja -toteuttaja, jolla on yli 20 vuoden kokemus digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä. Auttaa yrityksiä muuttamaan tekoälyn potentiaalin mitattavaksi liiketoiminta-arvoksi.
Seuraa LinkedInissä →Aiheeseen liittyvät ajatukset
Onko hajautettu tekoälykehitys strategia vai hallitsematon tila?
Hajautettu tekoälykehitys voi olla hyvä strategia, mutta jos kokonaiskuva puuttuu, mahdollisuuksia kilpailuedun rakentamiseen voi jäädä huomaamatta.
Toinen investointi tekoälyyn, tällä kertaa järjestelmiin, ei malleihin
Useimmat organisaatiot ovat jo tehneet ensimmäisen tekoälyinvestointinsa. Toinen investointi on luotettavien järjestelmien rakentaminen mallien ympärille.
Tekoälyn arvo on siirtynyt malleista työnkulkuihin - mihin organisaatioiden kannattaa keskittyä
Tekoälyn pullonkaula ei ole enää mallien kyky vaan työnkulkujen tunnistaminen. Organisaatioiden on löydettävä kohdat, joissa toistuvat päätökset hidastavat liiketoimintaa.
Kiinnostuitko?
Ota yhteyttä ja keskustellaan miten yrityksesi voi hyödyntää tekoälyä liiketoiminnassaan.