Mitä 700 miljoonaa ChatGPT-käyttäjää todella tekee tekoälyn kanssa - ja mitä se kertoo työpaikkojen strategioista
Keskeiset havainnot
- OpenAI analysoi Harvardin ja Duken kanssa 1,5 miljoonaa ChatGPT-viestiä, ja palvelulla on 700 miljoonaa viikoittaista käyttäjää.
- ChatGPT-viesteistä 49 % pyytää neuvoja, oppimista tai päätöksenteon tukea ja 40 % tehtävän suorittamista.
- Asking-kategoria kasvaa nopeammin ja saa käyttäjiltä johdonmukaisesti parempia arvioita, eli ihmiset haluavat tekoälyltä tukea ajatteluunsa.
- Työhön liittyvistä ChatGPT-viesteistä 42 % koskee tekstintuotantoa, ja niistä kaksi kolmasosaa pyytää olemassa olevan tekstin muokkausta.
OpenAI julkaisi syyskuussa yhdessä Harvardin ja Duken kanssa massiivisen tutkimuksen ChatGPT:n kuluttajakäytöstä. ChatGPT:llä on tällä hetkellä 700 miljoonaa viikoittaista käyttäjää, eli noin 10 % maailman aikuisväestöstä. Tutkimuksessa on analysoitu yhteensä 1,5 miljoonaa viestiä. Vaikka tutkimus ei kerro mitään organisaatioiden tekoälykäytöstä, paljastaa se kiinnostavaa tietoa siitä, mihin ihmiset käyttävät henkilökohtaisia tekoälypalveluitaan.
Tutkimuksen keskeisin löydös on se, että 49 % ChatGPT-viesteistä kuuluu "Asking"-kategoriaan eli neuvojen pyyntöön, oppimiseen ja ohjaukseen, sekä päätöksenteon tukeen. 40 % viesteistä on puolestaan "Doing"-viestejä, tehtävien suorittamiseen liittyviä pyyntöjä. Asking-kategoria kasvaa nopeammin ja saa johdonmukaisesti parempia arvioita käyttäjiltä – ihmiset haluavat tekoälyltä tukea ajatteluunsa ja päätöksentekoon.
Kiinnostavaa kyllä, työhön liittyvässä käytössä kirjoittaminen dominoi – 42 % työviesteistä liittyy tekstintuotantoon. Vielä mielenkiintoisempaa on, että kaksi kolmasosaa näistä pyytää olemassa olevan tekstin muokkausta uuden luomisen sijaan. Ihmiset eivät halua, että tekoäly korvaa luovuuttaan vaan vahvistaa sitä.
Tämä herättää kysymyksen työpaikkojen tekoälystrategioissa. Kun Microsoft Copilot, ChatGPT Enterprise ja muut yritystyökalut yleistyvät, keskittyvätkö ne riittävästi siihen mitä ihmiset todella kaipaavat? ChatGPT:n kuluttajakäyttö vihjaa vahvasti siihen suuntaan, että tekoälyn arvo syntyy yhtä paljon päätöksenteon tuesta kuin tehtävien automatisoinnista.
Organisaatioiden näkökulmasta tämä avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia tekoälystrategian laajentamiselle. Kun tekoälypohjaiset automaatioratkaisut auttavat työntekijöitä rutiinitehtävissä, voisi olla syytä pohtia myös sitä, millaiset tekoälyratkaisut tukevat työntekijöiden päätöksentekoa ja luovaa ongelmanratkaisua.
Miten teidän organisaatiossanne tasapainotetaan tekoälyn hyödyntäminen automaation ja päätöksenteon tuen välillä?
#TekoälyStrategia #PäätöksenteonTuki #OrganisaatioKehitys
Lähde: How People Use ChatGPT – OpenAI, Harvard & Duke (2025)
Marko Paananen
Tekoälykonsultti ja -toteuttaja, jolla on yli 20 vuoden kokemus digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä. Auttaa yrityksiä muuttamaan tekoälyn potentiaalin mitattavaksi liiketoiminta-arvoksi.
Seuraa LinkedInissä →Aiheeseen liittyvät ajatukset
Onko hajautettu tekoälykehitys strategia vai hallitsematon tila?
Hajautettu tekoälykehitys voi olla hyvä strategia, mutta jos kokonaiskuva puuttuu, mahdollisuuksia kilpailuedun rakentamiseen voi jäädä huomaamatta.
Toinen investointi tekoälyyn, tällä kertaa järjestelmiin, ei malleihin
Useimmat organisaatiot ovat jo tehneet ensimmäisen tekoälyinvestointinsa. Toinen investointi on luotettavien järjestelmien rakentaminen mallien ympärille.
Tekoälyn arvo on siirtynyt malleista työnkulkuihin - mihin organisaatioiden kannattaa keskittyä
Tekoälyn pullonkaula ei ole enää mallien kyky vaan työnkulkujen tunnistaminen. Organisaatioiden on löydettävä kohdat, joissa toistuvat päätökset hidastavat liiketoimintaa.
Kiinnostuitko?
Ota yhteyttä ja keskustellaan miten yrityksesi voi hyödyntää tekoälyä liiketoiminnassaan.