Tekoälyavusteinen sovelluskehitys: Google ja Anthropic kilpailevat tulevaisuudesta

Tekoälyavusteinen sovelluskehitys: Google ja Anthropic kilpailevat tulevaisuudesta
Tekoälyavusteisen sovelluskehityksen kilpailu kiihtyy. Tällä viikolla sekä Google että Anthropic julkaisivat samana päivänä kilpailevia ratkaisuja, jotka muuttavat tapaa rakentaa sovelluksia tekoälyn avulla. Molempien tavoite on sama – tehdä sovelluskehityksestä niin helppoa, että kuka tahansa, joka osaa määritellä ideansa, voi myös toteuttaa toimivan sovelluksen.
Kolme havaintoa tästä kehityksestä:
1. Tekninen vs. liiketoimintaorientoitunut lähestymistapa. Google keskittyy kehittäjien houkutteluun tarjoamalla ilmaiseksi erittäin tehokkaan työkalun, jonka käyttö vaatii edelleen teknistä osaamista. Anthropic puolestaan rakentaa ratkaisua, jossa kuka tahansa voi luoda ja jakaa sovelluksia ilman teknistä taustaa – sovellus syntyy automaattisesti, kunhan toivotut ominaisuudet on määritelty, ja valmiin sovelluksen jakaminenkin tapahtuu pelkällä linkillä.
2. Taistelu kehittäjäekosysteemin hallinnasta. Kyse ei ole vain työkaluista vaan siitä, kenen ympäristössä tulevaisuuden sovellukset rakennetaan ja jaetaan. Google tarjoaa kehittäjille ilmaisen pääsyn houkutellakseen heitä omaan ekosysteemiinsä, kun taas Anthropic rakentaa polkua ideasta julkisesti jaettavaan sovellukseen siten, että ei-teknisistä käyttäjistä tulee sovelluskehittäjiä.
3. Organisaatioiden valtarakenteet murroksessa. Kun kuka tahansa voi rakentaa toimivan sovelluksen jopa muutamassa minuutissa, perinteiset IT-prosessit ja hyväksymiskäytännöt joutuvat uudelleenarvioinnin kohteeksi. Samalla korostuu tarve uudenlaiselle hallinnalle – miten organisaatio varmistaa tietoturvan ja laatuvaatimukset, kun sovellusten määrä räjähtää?
Kiinnostavaa kyllä, molempien ratkaisujen takana on sama perusajatus: tekoäly ei korvaa inhimillistä luovuutta vaan vahvistaa sitä. Tekninen toteutus automatisoituu, jolloin ihmiset voivat keskittyä siihen mikä on hänelle arvokasta – sen ongelman määrittelyyn, johon hän toivoo ratkaisua.
Organisaatioiden kannalta tämä kehitys pakottaa pohtimaan perustavanlaatuisia kysymyksiä siitä, kuka saa rakentaa mitäkin, millä ehdoilla ja miten syntyneitä ratkaisuja ylläpidetään.
Miten teidän organisaatiossanne voitaisiin hyödyntää sovelluskehityksen demokratisoitumista hallitusti – ja mitkä prosessit tarvitsevat uudelleenajattelua, kun tekninen toteutus ei ole enää pullonkaula?
#TekoälyStrategia #SovelluskehityksenTulevaisuus #DigitaalinenMuutos
Marko Paananen
Strateginen tekoälykonsultti ja digitaalisen liiketoiminnan kehittämisen asiantuntija yli 20 vuoden kokemuksella. Auttaa yrityksiä muuttamaan tekoälyn mahdollisuudet mitattavaksi liiketoiminta-arvoksi.
Seuraa LinkedInissä →Aiheeseen liittyvät ajatukset

Varjo-tekoäly: Kolme kriittistä riskiä yrityksille
Työntekijät jakavat yhä enemmän arkaluonteista dataa tekoälytyökaluille henkilökohtaisilla tileillä IT-valvonnan ulkopuolella.

Autonomiset tekoälyagentit: Hyödyt ja piilevät riskit
Autonomiset tekoälyagentit siirtävät työn painopisteen iteroinnista tavoitteiden määrittelyyn ja arviointiin. Riskinä on pinnallinen mutta uskottavalta näyttävä sisältö.

Mitä 700 miljoonaa ChatGPT-käyttäjää todella tekee tekoälyn kanssa - ja mitä se kertoo työpaikkojen strategioista
OpenAI:n, Harvardin ja Duken tutkimus analysoi 1,5M ChatGPT-viestiä. Tulokset osoittavat, että tekoälyltä haetaan enemmän päätöksenteon tukea kuin automaatiota – mitä tämä merkitsee työpaikkojen strategialle?
Kiinnostuitko aiheesta?
Ota yhteyttä keskustellaksesi yrityksesi tekoälystrategiasta.