Kilpailukykyä ja kilpailuetua tekoälyn avulla

Tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnassa: kilpailukyky ja -etu - Osa 1/4

Yrityksissä ja päättäjillä on tällä hetkellä monia haasteita. Yksi muiden joukossa on kysymys siitä, miten tekoälyä kannattaisi konkreettisesti hyödyntää omassa liiketoiminnassa. Tekoäly on jo uimassa kahta kautta yritysten työkalupakkiin: toisaalta yksittäiset työntekijät hyödyntävät generatiivisen tekoälyn työkaluja kuten ChatGPT henkilökohtaisissa tehtävissään, ja toisaalta yritysohjelmistoratkaisujen toimittajat upottavat nopeaan tahtiin tuotteisiinsa tekoälyominaisuuksia esimerkiksi erilaisten "Copilot"-ominaisuuksien muodossa.

Onko tekoälyn konkreettinen hyödyntäminen näin ollen yrityksissä hoidossa, voidaanko tekoäly yliviivata todo-listalta ja keskittyä muihin haasteisiin? Vastaus on mielestäni lyhyellä tähtäimellä "tuskin", ja pidemmällä tähtäimellä "ehdottomasti ei". Perustelen vastaukseni tässä ja seuraavassa kirjoituksessani.

Kilpailukyky vai kilpailuetu

Aihetta voi lähestyä lyhyen ja pidemmän aikajänteen ohella kilpailukyvyn ja kilpailuedun näkökulmista. Kilpailukyky kattaa yrityksen kyvyn tuottaa tavaroita ja palveluita jotka ovat hinnaltaan ja laadultaan vertailukelpoisia kilpailijoihin nähden. Kilpailuetu sensijaan viitaan tilanteeseen jossa yritys kykenee toimimaan kilpailijoita selkeästi paremmin jollakin osa-alueella, ja siten parantamaan asemaansa markkinoilla.

Menestyäkseen kilpailussa yrityksen on ylläpidettävä kilpailukyvystään, kilpailuedun luominen puolestaan on paljon haasteellisempaa mutta tarjoaa onnistuessaan merkittäviä etuja. Tarkastelemalla kilpailukykyä ja kilpailuetua sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä, syntyy seuraava nelikenttä.

Käyn tässä kirjoituksessa läpi nelikentän ensimmäisen lohkon, ja pohdin mitä tekoälyn hyödyntäminen lyhyellä tähtäimellä kilpailukuvun ylläpitämiseksi voi tarkoittaa yrityksen näkökulmasta. Näkemykseni perustuvat tämänhetkiseen tilanteeseen, siihen miltä tekoälytyökalut tarjoavat tänään ja miltä lähitulevaisuus tällä hetkellä vaikuttaa. Pidemmän tähtäimen ennustaminen on tunnetusti hankalaa, ja nopean kehityksen vuoksi tekoälyn osalta käytännössä täysin mahdotonta. Joten se mitä keinoja kukin nelikentän lohko milloinkin sisältää, vaihtelee yritys- ja toimialakohtaisesti ja muuttuu ajanmyötä tekoälyn kehityksen mukana. Toivon kuitenkin, että tämä tarkastelumalli tarjoaa myös sinulle keinon selkiyttää ajatteluasi.

Kilpailukyky lyhyellä tähtäimellä

Kilpailukyvyn ylläpitämisen tekoälyratkaisujen avulla voi aloittaa ratkaisuista jotka on suhteellisen helppo ottaa käyttöön. Näillä toimenpiteillä päästään alkuun tekoälyn hyödyntämisessä liiketoiminnassa, ja samalla rakennetaan yritykseen tekoäly-orientoitunutta ajattelutapaa joka on edellytys monimutkaisempien ratkaisujen kehittämiselle. Ajatuksia tekoälyn hyödyntämiseksi liiketoiminnassa löytyy verkosta paljon, ja tyypillisesti nämä liittyvät erilaisiin yksittäisten työntekijöiden työn tehostamisen, asiakaspalvelun ja sisäisen tiedonvälityksen ratkaisuihin.

Yksilöllisen työn tehostaminen

Työn tehostaminen tapahtuu generatiivisen tekoälyn työkalujen, kuten esimerkiksi chatbottien, copilottien ja kuva-generaattoreiden avulla. Tarjolla olevien työkalujen määrä kasvaa jatkuvasti, ja jo nyt nämä työntekijän henkilökohtaiset avustajat voivat monella tapaa tehostaa työskentelyä ja tarjota tukea kognitiiviseen työhön. Tyypillisiä esimerkkejä ovat mm. sähköpostien ja raporttien kirjoittaminen, kuvien generointi ja ohjelmointi-avustajat.

Tekoälyn merkittävää tuotantoa lisäävää vaikutusta ohjelmistokehityksessä tukee myös MIT:n, Microsoftin ja GitHubin tekemä tutkimus Github Copilotin hyödyllisyydestä ohjelmointityössä. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että tekoälyä käyttävät kehittäjät suorittivat ohjelmointitehtävänsä 55,8 % nopeammin kuin kehittäjät, jotka eivät käyttäneet tekoälyä (tutkimus).

Nämä työkalut tukevat työntekijöiden tuottavuutta, laatua ja työhyvinvointia esimerkiksi:

• Avustamalla aiemmin manuaalisissa tehtävissä, nopeuttamalla työn valmistumista ja tunnistamalla mahdollisia virheitä.
• Avustamalla työntekijää yli ongelmakohdasta joka muutoin voisi pysäyttää työskentelyn.
• Informaatiotulvan keskellä tarjoamalla helpostusta työntekijän kognitiiviseen ylikuormitukseen, esimerkiksi automaattisten tiivistelmien ja koosteiden avulla
• Tehostamalla kehittäjien työtä ohjelmointi-avustajille, jotka tuovat myös uusia kyvykkyyksiä kehittäjien työkalupakkiin. Esimerkiksi vanhan ohjelmistokoodin ylläpidossa ja modernisoinnissa tekoälyn kyky kääntää koodia ohjelmistokielestä toiselle mahdollistaa merkittäviä kustannussäästöjä.

Tiedon käsittely ja jakaminen

Organisaatiosta löytyy paljon jäsentämätöntä tietoa, hajallaan alustoilla kuten Google Drivessa, One Drivessa ja Sharepointissa, sekä kommunikointi- ja ryhmätyökaluissa kuten Slack, Team, Jira ja Confluence. Mitä suurempi organisaatio ja mitä enemmän tietoa on tallennetunut erilaisiin tiedostoihin ja kanaviin, sitä hankalampaa on tiedon löytäminen. Tekoälystä on omimmillaan tällaisen jäsentämättömän datan muokkamisessa helposti käytettäväksi tiedoksi. Tähänkin tarpeeseen on markkinoilla kymmeniä eri "Chat with your business data"-ratkaisuja, jotka integroituvat yrityksen tietolähteisiin ja tarjoavat helpon käyttöliittymän dataan chatbotin avulla.

Kun jäsentämätön tieto saadaan kaikkien työntekijöiden ulottuville, saavutetaan useita etuja:

• Oikean ja relevantin tiedon löytäminen on helpompaa, mikä säästää aikaa.
• Työntekijöillä on parempi näkyvyys siihen mitä organisaatiossa tapahtuu, mikä parantaa avoimuutta ja tukee tiedonjakoa sekä paremman kokonaiskuvan syntymistä.
• Organisaation kysytyimpien asiantuntijoiden työtaakanvähentäminen tekemällä heidän jakamansa tieto helpommin saavutettavaksi.
• Tekoälyn avulla tuotetut koosteet helpottavat ja nopeuttavat tilannekuvan muodostamista esim. ongelmatilanteissa tai muutoksissa.

Asiakaspalvelu

Generatiivisen tekoälyn työkalut ja pääsy yrityksen jäsentämättömään dataan auttaa asiakaspalvelua tajoamaan asiakkaille laadukkaampaa ja nopeampaa palvelua. Työnopeutta, laatua ja työn miellyttävyyttä parantaa jo pelkästään se, että asiakaspalvelu-henkilökunnalla on pääsy jäsentämättömään dataan ja esimerkiksi chatbotin avulla mahdollisuus selvittää vastauksia asiakkaiden kysymyksiin ja generoida niihin vastauksia. Nopea reagointi puolestaan parantaa asiakastyytyväisyyttä.

Helpompi pääsy dataan yhdistettynä tekoäly-työkaluihin mahdollistaa myös:

• Asiakaspalvelun automatisoinnin siten että tekoäly hakee tuki-kyselyihin vastaukset yrityksen datasta ja generoida alustavan vastauksen henkilökunnan tarkistettavaksi ja lähetettäväksi.
• Asiakaspalveluvastuun laajemman jakamisen organisaatiossa, sillä sekä asiakaskohtaisen että ongelmanratkaisuun liittyvän tiedon jakaminen on helpompaa.
• Palautteiden ja kyselytietojen automaattisen käsittelyn, mikä mahdollistaa jatkuvan vastausten analysoinnin ja nopean reagoinnin.
• Kun datan ja toiminnallisuuksien laatu on varmistettu, voidaan asiakaspalvelua siirtää myös suoraan loppuasiakkaiden käytettäväksi asiakaspalvelu-chatbottienavulla.

Miten johtajana voit edistää näitä asioita organisaatiossasi:

• Varmista että yrityksen johto on mukana sillä heidän roolinsa kehityksen tukijoina on kriittinen. Tekoäly-osaamisen kehittämiseen kannattaa panostaa esimerkiksi kurssien ja konsultoinnin kautta. Muutamia ajatuksia aiheesta löytyy myös aiemmasta kirjoituksestani 5 asiaa jotka jokaisen johtajan tulisi tietää.
• Mahdollista tekoälytyökalujen käyttäminen organisaatiossa. Varmista että työntekijät voivat turvallisesti hyödyntää työkaluja ja rakenna integraatiot yrityksesi jäsentämättömän datan kautolle. Tämän jälkeen työntekijät löytävät itse ne käyttötilanteet joissa heille on tekoälystä apua.
• Varmista että ideat ja havainnot tekoälyn käytöstä jaetaan organisaatiossa. Rakenna kanavat tiedon jakamiselle, ja luo ilmapiiri jossa työntekijät haluavat ja uskaltavat jakaa kokemuksiaan.

Lopuksi

Kilpailukyvyn ylläpitämisessä lyhyellä tähtäimellä ei ole niinkään kyse juuri sen oikean Tekoäly-työkalun valinnasta, vaan siitä miten organisaation kulttuuria saadaan muokattua sellaiseksi joka tukee tekoäly-kokeilua ja jatkuvaa kehittämistä jolla voidaan huolehtia kilpailukyvyn säilymistä pidemmälläkin tähtäimellä. On nopeampaa vaihtaa myöhemmin työkaluja, kuin muuttaa yrityksen kulttuuria.

Kaikki merkit viittaavat siihen että tekoälyn kehitys tulee jatkumaan nopeana, ja kun kilpailu on monilla toimialoilla jo nyt globaalia, ei yrityksen kilpailukyvystä huolehtiminen ole helppoa. Tässä kirjoituksessa kuvattujen helpommin yrityksen toimintaan liitettävien tekoäly-ratkaisujen huomioiminen ei valitettavasti riitä. Voi olla jopa vaarallista jos nämä toimenpiteet aikaansaavat liiallisen hyvänolon tunteen siitä että "jotakin tehdään", ja tämän vuoksi unohdetaan pohtia tekoälyn vaikutuksia kilpailukykyyn pidemmällä tähtäimellä, sekä sitä miten omassa yrityksessä voidaan rakentaa jopa kilpailuetua tekoälyä hyödyntämällä. Seuraavassa kirjoituksessani jatkan nelikentän käsittelyä näistä näkökulmista.