OpenClaw-kokeilu: henkilökohtainen tekoälyassistentti
OpenClaw-kokeilu: henkilökohtainen tekoälyassistentti
Tekoälypiireissä on tammikuun lopusta lähtien ollut melkoinen "hummerihuuma." OpenClaw-niminen avoimen lähdekoodin henkilökohtainen tekoälyassistentti nousi kuumimmaksi puheenaiheeksi - ja käänteitä tässä tarinassa on riittänyt kuin saippuaoopperassa.
Aluksi palvelu julkaistiin nimellä Clawdbot, sitten se muuttui Moltbotiksi nimikiistan vuoksi, ja vakiintui lopulta OpenClawksi. Viimeisin käänne tuli ystävänpäivänä, kun projektin vetäjä Peter Steinberger ilmoitti liittyvänsä OpenAI:hin - samalla OpenClaw siirtyy itsenäisen säätiön haltuun.
Olen itsekin testaillut OpenClaw'ta parin viikon ajan, ja kyllähän se hämmentävältä tuntuu kun voin Telegramin kautta keskustelemalla pyytää assistenttia hakemaan tietoja, tarkistamaan sähköposteja tai sparrailemaan teknisiä ratkaisuja. Se, että "hän" toimittaa minulle automaattisesti henkilökohtaisen aamukatsauksen ja rakentaa uutta koodia Githubiin ohjeistuksellani, tuntuu edelleen erikoiselta.
Tämä teknologia on vielä raakile ja vaatii käyttöönotossa teknistä osaamista ja tietoturva-ymmärrystä. Sitä ei missään nimessä voi vielä suositella yrityskäyttöön tuotantoympäristöissä. Mutta se antaa meille ennakkotietoa siitä, mikä on mahdollista kenties jo vuoden päästä.
Mikä tässä on uutta:
1. Kyky operoida sovelluksia itsenäisesti. OpenClaw kykenee automatisoimaan tehtäviä suoraan sovellusten tasolla - selaimessa, tiedostojärjestelmässä ja eri palveluissa. Se ei ole sidottu pelkkiin perinteisiin rajapintoihin, vaan voi suorittaa monimutkaisia tehtäväketjuja itsenäisesti. Tulevaisuudessa tämä vähentää kalliiden, räätälöityjen integraatioiden tarvetta.
2. Proaktiivisuus ja pysyvä muisti. Työkalu ei nollaannu keskustelun päätyttyä, vaan se rakentaa ymmärrystä käyttäjästään. Se voi toimia autonomisesti ympäri vuorokauden, valvoa sähköposteja tai ajaa rutiinitarkistuksia ilman jatkuvaa käskytystä. Se ei ole vain passiivinen vastauskone, vaan aktiivinen toimija.
3. Täysi kontrolli. Koska kyseessä on avoimen lähdekoodin ratkaisu, käyttäjä päättää mihin data liikkuu. Agenttia voi ajaa joko pilvimalleilla tai täysin paikallisesti omalla raudalla ilman, että data poistuu rakennuksesta. Tämä joustavuus on kriittinen tekijä organisaatioille, jotka painivat tietoturvan ja suorituskyvyn välimaastossa.
Ehkä merkittävin muutos ei kuitenkaan ole tekninen vaan konseptuaalinen. Olemme tottuneet käyttämään tekoälyä tehostamaan vanhoja asioita. OpenClaw on ensimmäisiä välähdyksiä maailmasta, jossa tekoäly on aito toimija ihmisten rinnalla.
Tämä ei ole vielä valmis työkalu yrityksille, mutta se on signaali, jota ei kannata ohittaa. Kun teknologia kypsyy ja turvallisuus varmistuu, emme enää vain ulkoista tehtäviä, vaan rakennamme digitaalisia tiimejä.
Miten teidän organisaatiossanne seurataan näitä "hiljaisia signaaleja"? Ollaanko valmiita kun teknologia siirtyy kokeiluista valtavirtaan?
#TekoälyStrategia #TekoälyAgentit #OpenClaw
Marko Paananen
Tekoälykonsultti ja -toteuttaja, jolla on yli 20 vuoden kokemus digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä. Auttaa yrityksiä muuttamaan tekoälyn potentiaalin mitattavaksi liiketoiminta-arvoksi.
Seuraa LinkedInissä →Aiheeseen liittyvät ajatukset
Tehokkuuden takana: Tekoälyagentit strategisena etuna
Tekoälyagenttien arvon mittaaminen pelkästään säästettyinä tunteina on kuin ravintolan laadun mittaaminen syömisnopeudella.
Tekoälyagentit 2026: Mikä on realistista nyt?
Kaikki 'agentit' eivät ole agentteja. Suurin arvo löytyy automaation ja täyden autonomian välistä - agenttimaisista työnkuluista.
Kolme tasoa yrityksen tekoälykäytössä
OpenAI:n yritysraportti paljastaa, miksi toiset säästävät 10+ tuntia viikossa tekoälyllä, kun toiset kamppailevat peruskäytön kanssa.
Kiinnostuitko?
Ota yhteyttä ja keskustellaan miten yrityksesi voi hyödyntää tekoälyä liiketoiminnassaan.