Yritystaustoitus agentilla – milloin automaatio kannattaa?
Keskeiset havainnot
- Tutkimusten mukaan myyjät käyttävät vain noin kolmanneksen ajastaan varsinaiseen myyntiin, ja iso osa lopusta menee taustoitukseen.
- Agentille sopii tehtävä, joka on toistuva ja tylsä ja jonka lopputulos on tarkistettavissa, kuten yritystaustoitus.
- Myynnin taustoitus voidaan ketjuttaa yhdeksi tarkistettavaksi työnkuluksi, jossa luetaan, rikastetaan, analysoidaan ja kirjoitetaan, kuten AI Agents Innovation Day -tilaisuudessa esiteltiin.
- Yleisin virhe agenttisuunnittelussa ei näytä olevan tekninen vaan strateginen: aloitetaan autonomiasta selkeän työnkulun sijaan.
Myyjät käyttävät tutkimusten mukaan vain noin kolmanneksen ajastaan myyntiin. Iso osa loppuajasta menee taustoitukseen: googlataan sivuja, selataan LinkedIn-profiileja, etsitään uutisia ja yritetään rakentaa kokonaiskuva. Sama prosessi, sama kaava, joka kerta alusta.
Pidin viime viikolla demon "AI Agents Innovation Day" -koulutustilaisuudessa, jossa rakensimme agenttimaisen työnkulun juuri tähän. Myyntitilanne on hyvä esimerkki, mutta vastaava tarve toistuu muuallakin missä tietoa täytyy kerätä systemaattisesti - kumppanuusneuvotteluissa, kilpailija-analyysissä, rekrytoinnissa, hallitustyössä.
Yksinkertainen testi sopivan agenttikohteen tunnistamiseen: onko tehtävä toistuva, onko se tylsä, ja onko sen lopputulos tarkistettavissa?
Taustoitus täyttää kaikki kolme. Sama kaava joka kerta. Ei luovaa ongelmanratkaisua. Ja lopputulos - yritysprofiili - on helppo arvioida: onko tieto oikein vai ei. Demo yhdisti lähteet, analyysin ja kirjoittamisen yhdeksi ketjuksi: lue → rikasta → analysoi → kirjoita. Sama logiikka toimii muuallakin missä toistuva tietotyö on rakenteellisesti selkeä.
Vaikuttaa siltä, että yleisin virhe agenttisuunnittelussa ei ole tekninen vaan strateginen. Se on liian ison palan haukkaaminen liian aikaisin. Kiinnostavimmat kohteet eivät löydy sieltä missä hype on kovinta, vaan sieltä missä ihmiset ajattelevat: tämä vie meiltä joka viikko aikaa, mutta ei oikeastaan vaadi paljon ajattelua. Älä aloita autonomiasta - aloita selkeästä työnkulusta.
Miten teidän organisaatiossanne tunnistetaan tehtäviä, jotka ovat toistuvia, tylsiä ja tarkistettavissa - eli juuri niitä, joihin agentit sopivat parhaiten?
#TekoälyAgentit #TekoälyStrategia #HavuAI #Wakaru
Marko Paananen
Tekoälykonsultti ja -toteuttaja, jolla on yli 20 vuoden kokemus digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä. Auttaa yrityksiä muuttamaan tekoälyn potentiaalin mitattavaksi liiketoiminta-arvoksi.
Seuraa LinkedInissä →Aiheeseen liittyvät ajatukset
Tekoälystrategian pullonkaula ei ole ideat - vaan priorisointi
Kymmenien tekoälykäyttötapausten joukosta valinta on vaikeaa. Strateginen linjaus ratkaisee - ei tekninen kiinnostavuus.
Kyvykkyyden rakentaminen vs. täydellisten työkalujen etsintä
Organisaatioiden tulisi keskittyä kyvykkyyden rakentamiseen jatkuvasti arvioida ja omaksua tekoälytyökaluja sen sijaan että etsisivät täydellistä ratkaisua.
Tekoälyagentit 2026: Mikä on realistista nyt?
Kaikki 'agentit' eivät ole agentteja. Suurin arvo löytyy automaation ja täyden autonomian välistä - agenttimaisista työnkuluista.
Datamaturiteetin paradoksi: data vaatii käyttäjiä, käyttäjät vaativat dataa
Datamaturiteetti vaatii käyttäjiä, käyttäjät toimivia ratkaisuja, ratkaisut datamaturiteettia. Miten purkaa tämä kehä?
OpenClaw-kokeilu: henkilökohtainen tekoälyassistentti
OpenClaw edustaa siirtymää passiivisista tekoälytyökaluista proaktiivisiin digitaalisiin tiimikumppaneihin, jotka toimivat itsenäisesti.
Tehokkuuden takana: Tekoälyagentit strategisena etuna
Tekoälyagenttien arvon mittaaminen pelkästään säästettyinä tunteina on kuin ravintolan laadun mittaaminen syömisnopeudella.
Kiinnostuitko?
Ota yhteyttä ja keskustellaan miten yrityksesi voi hyödyntää tekoälyä liiketoiminnassaan.